lauantai 7. maaliskuuta 2015

Mobiilia meininkiä

Automobiilit, nuo autojen alkuperäiset nimitykset tulevat monien sivistyssanojen tapaan kreikan ja latinan kielistä. "Itsekseen liikkuva" kulkuneuvo muuttikin matkustamisen mallia. Vajaa 10 vuotta ajassa taaksepäin, kun TVT-innostus oli iskenyt, ajattelin opetuksen kehittämistä lähinnä opettajan työvälineiden ja materiaalin kehittämisenä, digitaalisen aineiston kasaamisena. Toki harmittelin ATK-luokan hankalaa käytettävyyttä ja sitä, ettei opiskelijat kovin paljon pystyneet tietokoneita hyödyntämään. Luin pioneerihankkeista, joissa ammatilliseen opiskeluun oli liitetty mobiilioppimista. Mobiilioppiminen? Kuulin, että siinä käytetään opiskelijoiden kännyköitä (aika ennen älyluureja) ja esimerkiksi työssäoppimisen yhteydessä voi asioita raportoida, ottaa kuvia tai viestitellä opettajan kanssa. Muistan ajatelleeni, että mobiilioppimisesta minä pysyn kaukana, sellainen ei mahtunut visioihini.

Tässä sitä nyt ollaan, vuonna 2015 lähes jokainen lukiolainen kantaa nettiä mukanaan omassa älykännykässään. Elämme murrosvaihetta, jossa mobiilit laitteet, tabletit, kännykät ja muuten kevyet ja liikuteltavat, langatonta verkkoa käyttävät läppärit ja chromebookit ovat tulleet lukioihin. Murrosvaihe tarkoittaa kuitenkin sitä, että eri lukioissa kuljetaan mobiiliasioissa eri tahtia. Joissakin on taloudelliset resurssit mahdollistaneet mobiililaitteen hankinnan kaikille opiskelijoille, joissakin vain opiskelijoiden omat laitteet on realismia ja BYOD (tuo oma laitteesi) haastaa opetuksen. Miten suunnitella opetusta, tehtäviä ja oppimista, että kukin eri käyttäjärjestelmillä ja laitteilla pystyy tasapuolisesti osallistumaan ja tekemään hommia laitteesta riippumatta. Lienee veilä sellaisiakin lukioita, joissa omat laitteet ovat pelkästään nuorison suosimien sosiaalisen median hyödyntämistä salaa pulpetilla penaalin tai käsilaukun takana siten,e ttei opettaja huomaa...

Osana digikehittäjäopettajakoulutusta olen päässyt pohtimaan mobiilipedagogiikkaa. Sain tehtävän miettiä, mihin  oppimisen tai opetuksen haasteisiin mobiilit laitteet tuovat tai voisivat tuoda ratkaisua.
Minusta mobiililaitteiden käyttö tuo

  • tasa-arvoa: ei tarvitse kisata koulun koneista (ATK-luokka ja läppärikärry) tai kuikuilla olan yli läppäriä vaan jokaisella on opiskelijalla on laite (1:1 -periaate koska lähes jokaisella on älykännykkä)
  • osallistumista: erilaiset kisailut, vastausohjelmat, padletit, answergardenit, kahootit yms. antavat jokaiselle tilaa osallistua. Ei vain ne 5 aktiivista viittajaa.
  • helppoutta tiedonhakuun "boxin ulkopuolelta", (=oppikirjan)
  • spontaaniutta, pääsemme kännykällä applikaatioihin hetkessä ilman etukäteisiä ATK-luokan varauksia tai läppärikärryn roudaamista. Hetkessä laitteet on esillä ja netti on auki - vrt. "mennäänpä nyt ATK-luokkaan, onhan kaikilla tunnukset tallella, kirjautukaan koneille...ai on hidas...tähän menee aina 5-10 min"
  • toki oppimisympäristö myös koulun ja luokan ulkopuolella tulee paremmin käyttöön ja monenlainen raportointi helpottuu.

1 kommentti:

Kaisa Heikkinen kirjoitti...

Paljon ajatuksia ja toteutusideoita. Osaksi niitä, joita olemme tässäkin koulutuksessamme pohtineet ja käyttäneet. Ensi syksynä ykkösten pitäisi tulla omien laitteidensa kanssa kursseilleni. Sähköiset muokattavat oppikirjat otin omien aineiden 1-kursseille. Kaikki omasta talosta tulevat ysiluokkalaiset ovat vastaavaa systeemiä käyttäneet jo vuoden, joten siltä osin huoahdan tässä vaiheessa helpotuksesta!