Digabi/abitti-urakka Kouvolan Lyseon lukiolla

Alkuvuoden 2015 aikana olin viemässä eteenpäin ja toteuttamassa sähköisten yo-kisojen (Digabi) ja YTL:n lukioille tarjoaman kurssikoejärjestelmän (Abitti) rakentamista omaan lukiooni.

Pohjatöinä kuuntelin Digabi-porukan webinaareja, luin keskusteluja ja seurasin aktiivisesti Tietokoneet yo-kirjoituksissa -nimistä Facebook-ryhmää. Muutaman pioneerilukion kuvat langallisesta järjestelmästä ja koetilasta konkretisoivat muutoin aika nörttikielistä ja abstraktia järjestämisohjetta.

Abien lähdettyä lukulomalle luokkatilajärjestelyihin tuli väljyyttä ja saimme yhden luokan loppukevääksi Abittikäyttöön. Rehtori näytti vihreää valoa ja hankki tietohallinnolta ja lähikaupasta riittävän materiaalin. Kytkimiä, jatkojohtoja, verkkopiuhoja, maalarinteippiä, huomioteippiä, nippusiteitä...Jo aiemmin oli hankittu muistitikkuja, joista olin polttanut KTP:n (opettajan tikku) ja 34 opiskelijan tikkua.

Pari iltapäivää meni virittelyssä, päädyimme systeemiin "kaksi riviä käännetään pulpetit vastakkain, piuhat kulkevat pulpettien välissä".

Pidin opettajille pari demokoetta ennen 4. jakson koeviikkoa. Lopulta taisin itse olla ainut, joka piti varsinaisen kokeen silloin opiskelijoille (FI1-kurssi, filosofia on ensimmäinen sähköisten kokeiden aine  syksyllä 2016 yhdessä saksan ja maantieteen kanssa.) Demot menivät hyvin. Samoin koekin, paitse että windows 8-koneiden buuttaus tikulta oli vaikeaa/ mahdotonta meidän taidoillamme. Pari niksiä löytyi ja koska tilanne on sama eri puolilla Suomea, on vertaistukea ja vinkkejä onneksi saatavilla! 

Nyt lähenee 5. jakson koeviikko ja useampi opettaja tekee Abitti-kokeen opiskelijoilleen. Otan ennen koeviikon alkua tikut päivitykseen, jotta esim. uusi monivalinta-tehtävätyyppi saadaan onnistumaan. Kunhan kaikki opiskelijat löytävät oikean tavan käynnsitää koneensa Abittiin, sujuu homma hyvin.

Ajattelin tämän projektin kuuluvan osana koko kevään kestänyttä Palmenian Digikehittäjäopettaja-koulutustani. Eräs tehtävä liittyi oman kunnan/ koulun kehittämistoimintaan ja tämä Abitti jos mikä sopii lukioille ajankohtaisuutensa ja tärkeytensä vuoksi.

Mobiilia meininkiä

Automobiilit, nuo autojen alkuperäiset nimitykset tulevat monien sivistyssanojen tapaan kreikan ja latinan kielistä. "Itsekseen liikkuva" kulkuneuvo muuttikin matkustamisen mallia. Vajaa 10 vuotta ajassa taaksepäin, kun TVT-innostus oli iskenyt, ajattelin opetuksen kehittämistä lähinnä opettajan työvälineiden ja materiaalin kehittämisenä, digitaalisen aineiston kasaamisena. Toki harmittelin ATK-luokan hankalaa käytettävyyttä ja sitä, ettei opiskelijat kovin paljon pystyneet tietokoneita hyödyntämään. Luin pioneerihankkeista, joissa ammatilliseen opiskeluun oli liitetty mobiilioppimista. Mobiilioppiminen? Kuulin, että siinä käytetään opiskelijoiden kännyköitä (aika ennen älyluureja) ja esimerkiksi työssäoppimisen yhteydessä voi asioita raportoida, ottaa kuvia tai viestitellä opettajan kanssa. Muistan ajatelleeni, että mobiilioppimisesta minä pysyn kaukana, sellainen ei mahtunut visioihini.

Tässä sitä nyt ollaan, vuonna 2015 lähes jokainen lukiolainen kantaa nettiä mukanaan omassa älykännykässään. Elämme murrosvaihetta, jossa mobiilit laitteet, tabletit, kännykät ja muuten kevyet ja liikuteltavat, langatonta verkkoa käyttävät läppärit ja chromebookit ovat tulleet lukioihin. Murrosvaihe tarkoittaa kuitenkin sitä, että eri lukioissa kuljetaan mobiiliasioissa eri tahtia. Joissakin on taloudelliset resurssit mahdollistaneet mobiililaitteen hankinnan kaikille opiskelijoille, joissakin vain opiskelijoiden omat laitteet on realismia ja BYOD (tuo oma laitteesi) haastaa opetuksen. Miten suunnitella opetusta, tehtäviä ja oppimista, että kukin eri käyttäjärjestelmillä ja laitteilla pystyy tasapuolisesti osallistumaan ja tekemään hommia laitteesta riippumatta. Lienee veilä sellaisiakin lukioita, joissa omat laitteet ovat pelkästään nuorison suosimien sosiaalisen median hyödyntämistä salaa pulpetilla penaalin tai käsilaukun takana siten,e ttei opettaja huomaa...

Osana digikehittäjäopettajakoulutusta olen päässyt pohtimaan mobiilipedagogiikkaa. Sain tehtävän miettiä, mihin  oppimisen tai opetuksen haasteisiin mobiilit laitteet tuovat tai voisivat tuoda ratkaisua.
Minusta mobiililaitteiden käyttö tuo

• tasa-arvoa: ei tarvitse kisata koulun koneista (ATK-luokka ja läppärikärry) tai kuikuilla olan yli läppäriä vaan jokaisella on opiskelijalla on laite (1:1 -periaate koska lähes jokaisella on älykännykkä)

• osallistumista: erilaiset kisailut, vastausohjelmat, padletit, answergardenit, kahootit yms. antavat jokaiselle tilaa osallistua. Ei vain ne 5 aktiivista viittajaa.

• helppoutta tiedonhakuun "boxin ulkopuolelta", (=oppikirjan)

• spontaaniutta, pääsemme kännykällä applikaatioihin hetkessä ilman etukäteisiä ATK-luokan varauksia tai läppärikärryn roudaamista. Hetkessä laitteet on esillä ja netti on auki - vrt. "mennäänpä nyt ATK-luokkaan, onhan kaikilla tunnukset tallella, kirjautukaan koneille...ai on hidas...tähän menee aina 5-10 min"

• toki oppimisympäristö myös koulun ja luokan ulkopuolella tulee paremmin käyttöön ja monenlainen raportointi helpottuu.

Woisitko waihtaa waeltamisen webinaariin?

Digikehittäjäopettajakoulutuksen aloitti viime marraskuun lopulla 42 eri kouluasteilla työskentelevää opettajaa eri puolilta Suomea. Tulimme yhteiseen aloitukseen Itäkeskuksen kirjaston kokoustilaan. Järjestelyt, matkustaminen, sijaiset, infran varmistaminen (sähköt ja nettiyhteys kaikille) ovat aikamoinen homma.

Liisa Ilomäki, Annukka Koivunen ja Jukka Koivisto hoitivat lähipäivän ohjelman ja kertoivat tulevasta koulutuksesta. Kuulimme, että todennäköisesti muut tapaamiset, ryhmätehtävät, kommentoinnit ja luennot tapahtuvat virtuaalisesti. Olin testannut leikkimielellä Adoben Connect Pro:ta TVT-tukihenkilökoulutuksessa ja seurannut paria DIGABIn webinaaria. Tiesin siis, että Seminaari netissä = webinaari. 

Nyt olen jo saanut enemmän kokemusta, aikataulut ovat olleet vain niin tiukkoja, että en ole ehtinyt äänen testaamiseen, enkä ole uskaltanut käyttämään keskustelujenkaan aikana omaa mikrofoniani. Chat-mahdollisuutta olen käyttänyt aktiivisesti ja olen iloisena huomannut kouluttajiemme liisan ja Annukan, jotka toimivat puheenjohtajina hyvän "tatsin". Puheenjohtaja seuraa chattia ja poimii sieltä kysymyksia varsinaiselle tähdelle/ luennoitsijalle. Hän kiittelee hyvistä kysymyksistä, huomauttaa jos jonkun mikissä ääni "kiertää" tai puhutaan liian kaukana/ lähellä mikrofonia. Suoraan ja ystävällisesti.

Tällaiset webinaarit on käyty (ilman matkakustannuksia, omalla tai koulun läppärillä, omat uudet ja hienot pehmustetut luurit päässä)

• 8.12. Jari Sjölund Turun Normaalikoulusta Millaista digikehittäjäopettajan työ oikein on koulussa?
• 20.1.Minna Lakkala:Teknologian pedagoginen käyttö 
• 11.2. Annukka Koivunen: Blogit ja wikit opetuksessa

Tulossa on vielä ainakin 4 webinaaria, Uskonsaavani niistä samalla lailla intoa ja oppia kuin tähän astisistakin. Puolitoistatuntinen vierähtää suorastaan flown vallassa  niin paljon kaikenlaista mielenkiintoista niissä kokee!

Pikkukoulutusta digikehittäjäopettajille

Eräs Digikehittäjäopekoulutuksen osa-alueista ja tehtävistä on esitellä muille digikehittäjäopeille jokin hyvä sovellus tai ohjelma opetuskäyttöä tai opettajan omaa kehittymistä ajatellen. Tänään pistin jakoon pienen esittelyn kahdesta mielestäni hyödyllisestä ohjelmasta, Diigo ja Scoop.it.

Väkersin esitystä joululomalla ja sattumalta huomasin verkossa ihan viime aikoina käytyä keskustelua näistä palveluista. Erilaisten hankkeiden myötä verkkoon on ilmestynyt paljon hyödyllisiä opastuksia TVT- ja digioppimisasioihin liittyen. Mietinkin sitä, että keksitäänkö me noin 40 digikehittäjäopettajakoulutettavaa kärrinpyöriä ja muita vastaavia uudelleen. Kannattaako rakentaa koulutusta/ esittelyä asioista, joista jo on olemassa ihan mainioita sellaisia? Tulin sitten siihen tulokseen, että rakennan esityksen, jossa otan kantaa näihin ohjelmiin omien kokemusteni phjalta ja toisaalta hyödynnän linkkejä mielestäni hyviin tietolähteisiin. Minä ikään kuin kuratoin asioita - se kuratointi olikin aiheenani!

No nyt on esitys verkossa. Tein sen Google Slidesilla ja ajatus on käyttää kommentointi ja chat-työkaluja keskusteluun tai kysymyksiin. Kommentointi toimikin moitteetta, chat-ruutua en saanut toimimaan kahden kirjautuneen olleen open kanssa millään. Kokeiltiin, en vain päässyt chat-ruutuun. Kommentointi on kylläkin siitä parempi, että esitykseen myöhemmin tutustuvat näkevät keskustelun. Chat häviää selaimen sulkemisen jälkeen. Vai voisikohan sen tallentaa johonkin?

Sain kasaan mielestäni ihan kelpo esittelyn, innostuin taas itsekin näistä ohjelmista. Huh huh, kevät tulee olemaan kyllä kiireinen, kun kaikkien koulutuksessa olvien pikkukoulutuksia käy läpi. Mitenköhän aika ja voimat riittää? Varmasti kaikenlaista mielenkiintoista tulee vastaan ja itseni tuntien haluan ammentaa uutta tietoa ja ideoita muiden esittelyistä. Lisäksi tietysti koulutukseen liittyy monia muitakin oppimistehtäviä. Pitää varmasti vähän priorisoida aiheita, etten käy  ylikierroksilla ja ala piiputtaa suvivirren soidessa.

Mikäli Diigo ja Scoop.it kiinnostavat, olkaa hyvä: