Mobiilia meininkiä

Automobiilit, nuo autojen alkuperäiset nimitykset tulevat monien sivistyssanojen tapaan kreikan ja latinan kielistä. "Itsekseen liikkuva" kulkuneuvo muuttikin matkustamisen mallia. Vajaa 10 vuotta ajassa taaksepäin, kun TVT-innostus oli iskenyt, ajattelin opetuksen kehittämistä lähinnä opettajan työvälineiden ja materiaalin kehittämisenä, digitaalisen aineiston kasaamisena. Toki harmittelin ATK-luokan hankalaa käytettävyyttä ja sitä, ettei opiskelijat kovin paljon pystyneet tietokoneita hyödyntämään. Luin pioneerihankkeista, joissa ammatilliseen opiskeluun oli liitetty mobiilioppimista. Mobiilioppiminen? Kuulin, että siinä käytetään opiskelijoiden kännyköitä (aika ennen älyluureja) ja esimerkiksi työssäoppimisen yhteydessä voi asioita raportoida, ottaa kuvia tai viestitellä opettajan kanssa. Muistan ajatelleeni, että mobiilioppimisesta minä pysyn kaukana, sellainen ei mahtunut visioihini.

Tässä sitä nyt ollaan, vuonna 2015 lähes jokainen lukiolainen kantaa nettiä mukanaan omassa älykännykässään. Elämme murrosvaihetta, jossa mobiilit laitteet, tabletit, kännykät ja muuten kevyet ja liikuteltavat, langatonta verkkoa käyttävät läppärit ja chromebookit ovat tulleet lukioihin. Murrosvaihe tarkoittaa kuitenkin sitä, että eri lukioissa kuljetaan mobiiliasioissa eri tahtia. Joissakin on taloudelliset resurssit mahdollistaneet mobiililaitteen hankinnan kaikille opiskelijoille, joissakin vain opiskelijoiden omat laitteet on realismia ja BYOD (tuo oma laitteesi) haastaa opetuksen. Miten suunnitella opetusta, tehtäviä ja oppimista, että kukin eri käyttäjärjestelmillä ja laitteilla pystyy tasapuolisesti osallistumaan ja tekemään hommia laitteesta riippumatta. Lienee veilä sellaisiakin lukioita, joissa omat laitteet ovat pelkästään nuorison suosimien sosiaalisen median hyödyntämistä salaa pulpetilla penaalin tai käsilaukun takana siten,e ttei opettaja huomaa...

Osana digikehittäjäopettajakoulutusta olen päässyt pohtimaan mobiilipedagogiikkaa. Sain tehtävän miettiä, mihin  oppimisen tai opetuksen haasteisiin mobiilit laitteet tuovat tai voisivat tuoda ratkaisua.
Minusta mobiililaitteiden käyttö tuo

• tasa-arvoa: ei tarvitse kisata koulun koneista (ATK-luokka ja läppärikärry) tai kuikuilla olan yli läppäriä vaan jokaisella on opiskelijalla on laite (1:1 -periaate koska lähes jokaisella on älykännykkä)

• osallistumista: erilaiset kisailut, vastausohjelmat, padletit, answergardenit, kahootit yms. antavat jokaiselle tilaa osallistua. Ei vain ne 5 aktiivista viittajaa.

• helppoutta tiedonhakuun "boxin ulkopuolelta", (=oppikirjan)

• spontaaniutta, pääsemme kännykällä applikaatioihin hetkessä ilman etukäteisiä ATK-luokan varauksia tai läppärikärryn roudaamista. Hetkessä laitteet on esillä ja netti on auki - vrt. "mennäänpä nyt ATK-luokkaan, onhan kaikilla tunnukset tallella, kirjautukaan koneille...ai on hidas...tähän menee aina 5-10 min"

• toki oppimisympäristö myös koulun ja luokan ulkopuolella tulee paremmin käyttöön ja monenlainen raportointi helpottuu.

Woisitko waihtaa waeltamisen webinaariin?

Digikehittäjäopettajakoulutuksen aloitti viime marraskuun lopulla 42 eri kouluasteilla työskentelevää opettajaa eri puolilta Suomea. Tulimme yhteiseen aloitukseen Itäkeskuksen kirjaston kokoustilaan. Järjestelyt, matkustaminen, sijaiset, infran varmistaminen (sähköt ja nettiyhteys kaikille) ovat aikamoinen homma.

Liisa Ilomäki, Annukka Koivunen ja Jukka Koivisto hoitivat lähipäivän ohjelman ja kertoivat tulevasta koulutuksesta. Kuulimme, että todennäköisesti muut tapaamiset, ryhmätehtävät, kommentoinnit ja luennot tapahtuvat virtuaalisesti. Olin testannut leikkimielellä Adoben Connect Pro:ta TVT-tukihenkilökoulutuksessa ja seurannut paria DIGABIn webinaaria. Tiesin siis, että Seminaari netissä = webinaari. 

Nyt olen jo saanut enemmän kokemusta, aikataulut ovat olleet vain niin tiukkoja, että en ole ehtinyt äänen testaamiseen, enkä ole uskaltanut käyttämään keskustelujenkaan aikana omaa mikrofoniani. Chat-mahdollisuutta olen käyttänyt aktiivisesti ja olen iloisena huomannut kouluttajiemme liisan ja Annukan, jotka toimivat puheenjohtajina hyvän "tatsin". Puheenjohtaja seuraa chattia ja poimii sieltä kysymyksia varsinaiselle tähdelle/ luennoitsijalle. Hän kiittelee hyvistä kysymyksistä, huomauttaa jos jonkun mikissä ääni "kiertää" tai puhutaan liian kaukana/ lähellä mikrofonia. Suoraan ja ystävällisesti.

Tällaiset webinaarit on käyty (ilman matkakustannuksia, omalla tai koulun läppärillä, omat uudet ja hienot pehmustetut luurit päässä)

• 8.12. Jari Sjölund Turun Normaalikoulusta Millaista digikehittäjäopettajan työ oikein on koulussa?
• 20.1.Minna Lakkala:Teknologian pedagoginen käyttö 
• 11.2. Annukka Koivunen: Blogit ja wikit opetuksessa

Tulossa on vielä ainakin 4 webinaaria, Uskonsaavani niistä samalla lailla intoa ja oppia kuin tähän astisistakin. Puolitoistatuntinen vierähtää suorastaan flown vallassa  niin paljon kaikenlaista mielenkiintoista niissä kokee!

Pikkukoulutusta digikehittäjäopettajille

Eräs Digikehittäjäopekoulutuksen osa-alueista ja tehtävistä on esitellä muille digikehittäjäopeille jokin hyvä sovellus tai ohjelma opetuskäyttöä tai opettajan omaa kehittymistä ajatellen. Tänään pistin jakoon pienen esittelyn kahdesta mielestäni hyödyllisestä ohjelmasta, Diigo ja Scoop.it.

Väkersin esitystä joululomalla ja sattumalta huomasin verkossa ihan viime aikoina käytyä keskustelua näistä palveluista. Erilaisten hankkeiden myötä verkkoon on ilmestynyt paljon hyödyllisiä opastuksia TVT- ja digioppimisasioihin liittyen. Mietinkin sitä, että keksitäänkö me noin 40 digikehittäjäopettajakoulutettavaa kärrinpyöriä ja muita vastaavia uudelleen. Kannattaako rakentaa koulutusta/ esittelyä asioista, joista jo on olemassa ihan mainioita sellaisia? Tulin sitten siihen tulokseen, että rakennan esityksen, jossa otan kantaa näihin ohjelmiin omien kokemusteni phjalta ja toisaalta hyödynnän linkkejä mielestäni hyviin tietolähteisiin. Minä ikään kuin kuratoin asioita - se kuratointi olikin aiheenani!

No nyt on esitys verkossa. Tein sen Google Slidesilla ja ajatus on käyttää kommentointi ja chat-työkaluja keskusteluun tai kysymyksiin. Kommentointi toimikin moitteetta, chat-ruutua en saanut toimimaan kahden kirjautuneen olleen open kanssa millään. Kokeiltiin, en vain päässyt chat-ruutuun. Kommentointi on kylläkin siitä parempi, että esitykseen myöhemmin tutustuvat näkevät keskustelun. Chat häviää selaimen sulkemisen jälkeen. Vai voisikohan sen tallentaa johonkin?

Sain kasaan mielestäni ihan kelpo esittelyn, innostuin taas itsekin näistä ohjelmista. Huh huh, kevät tulee olemaan kyllä kiireinen, kun kaikkien koulutuksessa olvien pikkukoulutuksia käy läpi. Mitenköhän aika ja voimat riittää? Varmasti kaikenlaista mielenkiintoista tulee vastaan ja itseni tuntien haluan ammentaa uutta tietoa ja ideoita muiden esittelyistä. Lisäksi tietysti koulutukseen liittyy monia muitakin oppimistehtäviä. Pitää varmasti vähän priorisoida aiheita, etten käy  ylikierroksilla ja ala piiputtaa suvivirren soidessa.

Mikäli Diigo ja Scoop.it kiinnostavat, olkaa hyvä:

Webinaaria odotellessa

Huolellisesti tutkien valitsen itselleni oman headsetin kaupasta. Myyjä auttoi auliisti ja neuvoi että halvimman rimpulan sijaan voisin satsata paremmin pehmustettuun kuulokemikrofoniyhdistelmään. Sangan yläosan toppauskin on yllättävä mukavuustekijä parin tunnin webinaariin osallistuttaessa. En myöskään halunnut suun eteen tulevaa "pampulaa" vaan enemmän siellä kasvojen sivussa olevan mikrofonin.
Varusteet ovat nyt kunnossa ja odotan, mitä mielenkiintoista Jari Sjölund Turusta meille kertoo. Aihe on Digikehittäjäopettajana koulussa. Odotan webinaarilta ainakin jotain lohdullista ja itseään armahtavaa, jotain innostavaa ja uuteen ohjaavaa.
Tvt-tukihenkilökouluksessa Kouvolassa 2007 mietimme meille tukihenkilöille tunnusta. Päädyimme hämähäkkiin, koska tuntui siltä, että verko(sto)n luominen on tosi olennaista. Samoin raajoja pitää olla ainakin se kahdeksan, kurkoittamassa eri palveluihin, kohti kollegoja, pomoportaaseen, nykypäivänä moniin pilvipalveluihin jne.
Tein oman esittelysivuni Digikehittäjäopettajien omalle sivustolle, samoin mainoksen tammikuun alussa pitämääni koulutukseen. Tunnukset koulutuksen Wordpress-blogia varten on luotu ja Mari Petrliuksen mainiolla Pearltrees-palvelulla tekemä digiosaamista lisäävä joulukalenteri on jaettu digiopejen Facebook-ryhmässä. Touhua, touhua - joulun alla tietty aina :)

Matka DigiKehittäjäopettajaksi

Kaivan blogini naftaliinista ja muutan sen digitaaliseksi portfolioksi. Pääsin mukaan noin 40 opettajan joukkoon ja osallistumaan Palmenian järjestämään DigiKehittäjäopekolutukseen (8op). Homma toimii pitkälti verkossa ja ryhmät, keskustelut, luennot ja materiaalit löytyvät kootusti omalla Google Sitesilla. Onpa mielenkiintoista nähdä, miten yhteiskirjoittaminnen, muokkaus ja muu toiminta toimii tällä alustalla!

Kouluttajiin, uusiin digiope-ihmisiin ja kurssin rakenteeseen tutustuminen alkoi tänään perjantaina 28.11.2014. Aamujunalla Kouvolasta, metrolla Itikseen ja sieltä Stoan kirjaston koulutustilaan!

Kurssitehtävänä Some-palvelun esittely

Opiskelen tänä keväänä verkkokurssilla, joka on Oulun yliopiston järjestämä. Aihe: Opettaja sosiaalisen median hyödyntäjänä. Kurssin suoritus tapahtuu kokonaan verkossa. Opiskelupohjana on käytetty Moodlea, se on mielenkiintoista, koska saan siitä vinkkejä omiin Moodle-pohjiini. Tähän mennessä olen huomannuta ainakin

1. kurssitehtäviä paljastetaan jaksottain, näin ei minunkaan kaltiseni yli-innokas ravaa tehtäviä hetkessä loppuun.
2. jokaisessa jaksossa on selkeät ohjeet, kyselyyn tarkoitettu keskustelupalsta sekä usein neuvoja tai verkkoluentoja AC:n avulla tehtynä ja Moodleen linkitettyinä.
3. silti pitää tsempata itseään, että tajuaa mitä tehdä ja milloin...vaikka ohjeet ovat mielestäni erittäin selkeät. Toinen tsemppaamiskohde on tehtävien teko ajallaan. Varsinkin ryhmätehtävissä on haasteellista tavoittaa ihmiset eri puolelta Suomea ja sopia yhteistyön kuvioista. 

Haluaisin kokeilla yhteiskirjoittamista loulussakin. Ehkä oli ihan hyvä kokea, millaisia käytännön kysymyksiä ja probleemojakin siinä tuli esiin. 

Tämän jakson yksi tehtävä oli jonkin sosiaalisen median palvelun esittely. Minä valitsin Slidesharen ja tein tällaisen:

Slideshare from Saila Frosti

Päivityksiä

Ei riitä, että joskus muinoin (minä blogiarkistosta päätellen vuonna 2007) tutustuu johonkin somejuttuun, uutenn tietokoneeseen tai sen ohjelmiin. Aika ajoin asiat jäävät vähän jäähylle, kun kaikenlaista mielenkiintoista on muillakin elämänalueilla. Sitten kun taas tutkailen vanhoja tuttuja, huomaan niiden usein muuttuneen, ainakin pieni kasvojenkohotus on tehty, kenties isompikin operaatio. Omistajat ovat vaihtuneet, suureen osaan sovelluksista pääsee esim. Google-tilin tunnuksilla tai Facebookin avulla.

Puhelimeeni Samsung Galaxy S2 tuli iso ohjelmistopäivitys, ns. Jelly Bean. Päivitys meni onnellisesti ja huomasin, että luuri kysyi lupaa käyttää Googletiliäni ainakin 10 eri sovelluksen kanssa. Vähän hirvittää mutta toisaalta on ah niin helppoa kun suuri osa käyttämistäni somejutuista keskustelee keskenään.

Luokassani on 600-sarjan SmartBoard ja sen ohjelmisto, Notebook on saanut päivityksen, versio 11. Sen myötä ööt ja kysymysmerkit katosivat, mutta senkin saa korjattua Alt-Shift komennolla. Dokumenttikamera Aver Vision on saanut uuden aika hienon päivityksen, jonka avulla minua ei enää harmita se, että luokassa ei ole Smartin omaa dokumenttikameraa. A+ Interactive Softwareen pitää tutustua kunnolla.

Muuten, olipa hauskaa opetella Twitterin käyttöä...katselin Suomen euroviisukarsintoja eli #UMK2013 tai #umk13 ja nauraa höröttelin joillekin kommenteille, uudelleentwiittasin ja annoin vastauksia. Ihan uusi ulottuvuus ohjelman seuraamiseen. Tuskin maltan odottaa varsinaisia viisuja! Twitter-kansan kommentit ovat varmasti mielenkiintoisia, voi viralliset selostajat jäädä kakkoseksi.

kuvalähde: http://www.flickr.com/photos/papamoussa/

Pearltree

Testaan tällaista sovellusta, johon saa kerättyä linkkejä aika graafisesti. Toimii ehkä hauskimmin iPadilla, mutta kyllä ne helmet tipahtelevat HP:n kannettavallakin :) Melko intuitiivisesti homman saa toimimaan, en ole manuaaleja juuri nähnyt. Tommi Viljakainen on pitänyt kiitettävästi mekkalaa sovelluksen puolesta. Hänellä onkin huikea varasto helmiä.

Anne Rongas on kerännyt samaa puuhun suomalaisia opettajia, jotka sovellusta ovat kokeilleet. Saa nähdä, innostaako tämä ihmisiä pidemmällä tähtäimellä. 

OPESOME

= OPETTAJA SOSIAALISEN MEDIAN HYÖDYNTÄJÄNÄ

Nykyisin suurin osa Facebook-aikaani kuluu ammatillisten ryhmien keskustelujen seuraamiseen. Noin vuoden tutkittuani muiden kirjoittelua, uskaltauduin välillä tykkäämään kommenteista. Nyt olen saanut heitettyä jo kysymystä ja mielipidettä peliin. TVT opetuksessa on ihan suosikkini, samoin sähköinen yo-koe, ussan ja psykan opet. Moodleryhmästäkin saa apua. TVT-ryhmä Kouvolan seudun jutuista, kiitos pitkälti Kari Rajalan.

Eräs viesti oli viime hetken mainos Oulun Yliopiston järjestämälle verkkokurssille. Impulsiivis-harkitsevaiseena ihmisenä impulsiivisuus vei voiton ja ilmottauduin. Siispä olen nyt parinkymmenen muun opettajan kanssa tutustumassa siihen somen hyödyntämiseen. Ihan lupaavalta vaikuttaa, opin varmasti uutta...sellaista, minkä voin ottaa opetukseenkin mukaan. Tähän asti some.jutut ovat toimineet enimmäkseen omana oppimisympäristönäni. 

Mobiilisaila ja pieni vihreä ukkeli

Android-ukkeli

 Jo muutaman vuoden on esim. ITK-päivillä puhuttu mobiilioppimisesta yms. Viime keväänä huomasin oppitunnilla, että parilla pojalla oli älykänny, jonka kautta tarkistivat jonkin nippelitiedon nopsaan netistä minun vasta ajatellessa ääneen, kuinka aion kurkata Wikipediaa.
Viime toukokuussa sitten vaihdoin perinteisestä puhelimesta (=aina Nokiaa) Androidiin ja Samsung Galaxy S2:een. Huomaan, että puhelin on aika harhaanjohtava nimike. Se on pieni sivutoiminto. Ymmärrän myös lehtiartikkelia, jossa varotellaan älypuhelinten koukuttavuudesta. Myyjä sanoi, että kun kosketusnäytön makuun on päässyt, paluuta vanhaan peukaloilla näpyteltäviin tekstiviesteihin yms. ei enää ole. Pakko olla samaa mieltä. 
Oppitunti- ja koulukäyttöä en ole ehtinyt vielä miettiä, kun koneen opetteluun menee vielä aikaa. 

Olen myös viikon sisällä aloittanut tutustumisen Google+:aan sekä pilvitallennuspaikkaan nimeltä Dropbox. Vähän on säätämistä, vaikka periaatteessa selkeitä palveluja. Pari esimerkkiä.
Halusin liittää  vanhan opiskelukaverini piireihini. (melko harvinainen nimi, uskalsin lähestyä vaikka ei kuvaa ollutkaan). Perjantain oppitunnilla taskussa värisi älykänny ja sen g+ sovellus tarjosi Huddlea (chat?) ja kaverin kysymystä: Tunnemmeko? En pystynyt kesken opetuksen vastailemaan, mutta olin jo hetken tosi loukkaantunut, ai "tunnemmeko" kunnes illalla huomasin, että kaveri oli laittanut kuvansa prosfiiliin ja oli minulle tuikituntematon :) No, sitä sattuu. Laatta- ja kaakeliostoksilla tänään nappasin loistavalla Galaxyn kameralla muutaman kuvan muistiin. No siinähän tuli automaattisesti ihan uudennäköinen valikko joka ehdotteli jakamisia. Sekin oli Google+toimintoja. Luulin tosin hetken, että tulevan kotimme kaakelien värit ja hinnat menivät Dropboxiin ja kenties jo jakoonkin. No ei kuitenkaan. Treenit jatkuvat. P.S. TVT-tukihenkilöporukalla oli viime viikolla palaveri. Kivaa sakkia! Sieltä sainkin intoa kokeilla esim. Dropboxia.