Verkkoavusteinen opetus luokkatilassa vaatii koululta ainakin
- riittävän nopeaa verkkoa, jossa "videovirtakin" toimii tökkimättä
- nettiyhteyttä joka luokassa
- tietokonetta, jolla verkon aarteisiin pääsee käsiksi
- dataprojektoria, jolla esittää asiat opiskelijoille
- varmasti iloa ja hyötyä olisi paljon muustakin, josta minulla ei ole tietoa :)
Eräs mielenkiintoinen idea liittyy aiempaan kirjoitukseeni linux-pohjaisesta systeemistä. Teknisesti on mahdollista hommata tehokas palvelinkone, joka koulun verkossa toimisi aivoina ja muistina "tyhmille" koneille. Nämä "tyhmät" koneet voisivat olla luokkahuoneessa opettajan käytössä, eikä niiden tarvitsisi olla uusinta uutta. Kun palvelinkoneelta löytyy kapasiteettia tarpeeksi, voisi vanhempikin kone olla työpäätteenä ja siinä toimisi linux-pohjainen toimisto-ohjelmapaketti OpenOffice (Open= opettajan...hehheh), joku kuvankäsittelyohjelma ja nettiselain. Kun yhä enemmän opetusmateriaalia löytyy verkosta, tämä tuntuisi hyvinkin toimivalta systeemiltä.
Haasteena on tietysti sopivan tilan ja rahan saaminen palvelinkonetta varten, itse systeemin rakentaminen ja opettajille ainakin Ubuntun tai vastaavan käyttöjärjestelmän opettelu tutun Windowsin sijasta. Silti rajalliset resurssit tuntuisi järkevämmältä sijoittaa tehokkaaseen palvelinkoneeseen ja nopeuttaa sitä kautta vanhaa laitteistoa luokissa, kuin odottaa ja itkeä uudempia koneita aineluokkiin.
Kuulisin mieluusti lisää asiasta, jos mahdollisilla blogini lukijoilla ja lurkkijoilla on käytännön kokemuksia, vinkkejä tahi varoituksen sanoja aiheeseen liittyen.
7 kommenttia:
Luokkatilalta vaaditaan myös ihan fyysisesti sopivia tiloja. Luokassani oli ennen yksi tietokone, mutta en voinut liittää sitä tykkiin, tai olisin voinut, mutta ei kannattanut, koska kone oli luokan perällä ja tykin kuvasta tuli liian pieni ja epäselvä. Konetta ei kuitenkaan saanut järkevästi sijoitettua luokan etuosaan... Olemme luopuneet näistä yksittäisistä koneista luokissa ja perustaneet kolmannen atk-luokan.
Tällä hetkellä, jos haluan käyttää tykkiä/konetta luokassa roudaan läppärini alakerrasta.
Kaikkein eniten kaipaisin lisää aikaa! Aikaa opetukseen (kahdella vuosiviikkotunnilla ei ihmeitä ehdi) ja aikaa omien taitojeni kehittämiseen, tehtävien tekemiseen, linkkien etsimiseen ym.
Hyvä juttu, että ATK-luokka -systeemi toimii teillä. Meillä on noin 400 opiskelijan lukio ja yksi ATK-luokka, jossa on noin 15 toimivaa konetta. Ryhmäkoot pakollisilla kursseilla n. 32 opiskelijaa. Siksi aineluokkiin koneen saaminen ja järkevään paikkaan sijoittaminen tuntuu hyvältä suunnitelmalta.
Käytätkö omaa läppäriäsi vai onko koulusi varustanut opettajat sellaisilla? Ajattelin kokeilla ensi syksynä luokassa omaa kannettavaani, koska kouluun viritetään erillinen langaton verkko. Tykkiä ei luokassa (vielä) ole, mutta nettiin pääsisin kannettavallani tehokkaammin kuin luokan seinustalla olevalla ikivanhalla pöytäkoneella.
Yritetäänpäs uudelleen. Opettajana huomasin virheitä tekstissä ja poistin sen. Nyt siis hiukan virheettömämpänä. ;)
Nykymaailman kustannustehokkaan aallon harjalla päättäjät karsivat tyhmyyksissään tai tietämättään toimintamme tehokkuuden ja ajantasaisuuden kannalta keskeisiä resursseja. Siinä on yksittäinen koulu tai opettajat aika voimattomia. Tässä asiassa on havaittavissa muutosta. Suomessa on onneksi muutamia kuntia, joiden päättäjät ovat nähneet tulevaisuuden vision ja pilottien kautta se toivottavasti siirtyy myös muualle maahan.
Koulu jossa työskentelen sijaitsee Oulussa. Yksi kaupungin suunnittelun alla olevista kouluista (Ritaharjun koulu) pääsi mukaan Microsoftin "Future School"-hankkeeseen ja tätä myötä Oulun opetustoimi sai tuulta purjeisiinsa . Päättäjät löysäsivät rahahanojaan. Pääsimme kouluna mukaan kaupungin omaan "Smart School"-hankkeeseen. Vielä kuitenkin painimme samojen ongelmien kanssa, mutta suuntana kuitenkin valoisampi tulevaisuus.
Rakennuksessa, jossa koulumme sijaitsee toimii neljä eri koulua (yläaste, lukio, konservatorio ja kansalaisopisto) ja ehkä sen vuoksi käytössämme on normaalia enemmän kapasiteettia... toisaalta. Kapasiteetin lisäksi on myös käyttäjiä enemmän, joten olemmeko siirtyneet ojasta allikkoon? Erilaisten projektien kautta olemme saaneet rahoitusta myös ns. projektiluokan /kirjaston perustamiseen. Tila toimii opetustilan, koulukirjaston ja atk-luokan välimuotona. Tilojen varaamisongelma ei tälläkään ratkaisulla täysin hävinnyt. Nyt pohdimme liikuteltavaa atk-kärryä ratkaisuksi tähän haasteeseen.
Oululla onkin täällä etelämmässä maine teknologiakaupunkina, joten jh, en ihmettele sitä, että kaupunkikin huomioi teitä. Hieno juttu.
Suosittelen liikuteltavaa atk-kärryä. Meille tuli kaksi sellaista viime syksynä ja palaute on ollut loistavaa. Pistän blogille kuvauksen systeemistä, vielä jos muistaisin ottaa kameran kouluun, niin saisin liitettyä kuvankin.
Kouluni on Keuruun yläaste ja lukio. Samoja tiloja käyttävät kaikki mahdolliset tahot iltaisin (mm. kansalaisopisto, kaupunki, naisvoimistelijat). Tiloja ei ole tarpeeksi, joten kotsa ja kässät ovat pihan toisella puolella Kansalaiskoululla ja äikkä ja kuvis puolen kilsan päässä Teletalolla. Uudisrakennukselle (tai uusi siipi) on olemassa piirustukset, mutta kaupunki päätti syksyllä suuressa viisaudessaan remontoida uimahallin mieluummin :(
Kyllä, melkein kaikilla opettajilla on oma koulun antama läppäri (yksi ei ole halunnut ja kotsanopettajilla taitaa olla yksi yhteinen) ja langaton verkko toimii kanslian alueella (saisi toimia koko koulussa). Tykkejä on pääkoululla arvioni mukaan noin 7-8 kpl, yksi minun kielikerroksessani - sitä ei vielä ole tainnut käyttää kukaan muu kuin minä, eli se on vakituiseen minun luokassani. Tarkoitus olisi siirtyä Linuxiin, mutta toistaiseksi haraan vastaan, koska rakastamani Alfasoftin (olen en+ra-ope) uudemmat versiot eivät oikein tykkää Linuxista...
Nyt huhtikuun alusta saimme kuitenkin koulujen yhteisen (sijoituspaikka meidän koulumme) atk-tukihenkilön!!! Ja hommaan vielä valittiin herra, joka on ennenkin ollut meillä pikkupätkiä - loistava tyyppi.
Kiitos vinkistä Saila. Hieno juttu, kun Keuruu on panostanut opettajiin kannettavien muodossa. Tilapula on työmme karua arkea, johon toivoisi muutosta. Laitepulan suhteen olen joskus turvautunut oppilaiden omiin mp3-soittimiiin ja kännykkäkameroihin. Kerrankin työstimme dialogia, jonka oppilaat tallensivat kännyköihinsä. Podcating-kokeilua, jso oikein laajasti asia tulkitaan. En ole vielä löytänyt konvertteria, joka muuntaisi rm tiedoston yleisempään muotoon. T:Jukka
Lähetä kommentti